/ Meneillään on historian suurin murros: ”Suomessa ei kannata myydä enää yhtään fossiiliriippuvaista autoa”

Meneillään on historian suurin murros: ”Suomessa ei kannata myydä enää yhtään fossiiliriippuvaista autoa”

Julkaistu:

Tämä työn puolesta kirjoittamani mielipide julkaistiin Kauppalehdessä 4.5.2021

Aiemman uraauurtavan ilmastopaketin tavoite jäi matalaksi, ja matala tavoite saavutettiin kalliisti. Nyt tavoite on aivan eri luokkaa. Tällä kertaa on lopetettava tukisyrjintä ja luotettava markkinoihin, kirjoittaa Energiateollisuuden johtaja Joona Turtiainen.

EU:n ilmastolain tiukkaa päästötavoitetta toteuttava ”Fit for 55” -lakipaketti ensi kesänä pistää vauhtia ilmastotoimiin.

Vielä viime kesänä päästöoikeuden hinnan odotettiin nousevan 40 euroon hiilidioksiditonnilta vuosikymmenen lopussa. Nousu tapahtuikin jo nyt, kun markkinat ennakoivat tämän vuoden päätöksiä.

Viime vuosikymmen oli EU:ssa ilmastopoliittisesti äänekäs, mutta tehoton. Päästöt vähenivät hitaasti ja väheneminen tapahtui lähinnä energiantuotannossa. Teollisuuden päästöt pysyivät liki ennallaan ja liikenteen päästöt kasvoivat. Uusiutuvan sähköntuotannon tukiin ja ydinvoiman alasajoon panostettiin enemmän kuin fossiilisista luopumiseen.

Päästömarkkinoihin ei luotettu. Uraauurtavan 2020-tavoitepaketin ilmastotavoite jäi matalaksi, koska tavoitteen nostamisen ehtona ollut kansainvälinen ilmastosopimus syntyi liian myöhään. Matala tavoite saavutettiin kalliisti. Tuota tavoitetta asetettaessa ajateltiin, että aikaa ilmastoneutraaliuteen on 40 vuotta. Nyt aikaa on Suomessa enää 14 vuotta.

Sähkön käyttö tuplaantuu

EU:n tavoite vähentää päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta tarkoittaa neljä kertaa nopeampaa päästöjen vähentämistä kuin 2010-luvulla. Suomen on jatkettava viime vuosikymmenen päästövähennystahtia päästäkseen omiin tavoitteisiinsa, mutta siirryttävä helpoista sähkön ja lämmön polttoainevaihdoksista vaikeampiin kohteisiin.

Näitä ovat muun muassa pitkän matkan henkilö- ja tavaraliikenteen sekä teräs- ja kemianteollisuuden prosessien hiilettömyys.

Tuuli- ja aurinkovoiman tuet olivat kalliita harrastuksia ja tehottomia keinoja verrattuna siihen muutokseen, mikä nyt alkaa. Päästökaupan tuoman päästökiintiön asettaminen lämmitykseen ja liikenteeseen toimisi tavoitteet varmistavana perälautana, vaikka näitä sektoreita olisi poliittisesti mahdoton jättää kiristyvän hintaohjauksen armoille.

Sähkön käyttö tuplaantuu, kun sähköllä korvataan polttoaineita erityisesti teollisuudessa. Uusien käyttö- ja tuotantokohteiden mahdollistamiseksi tarvitaan älykkäät jakeluverkot ja vahva kantaverkko. Sähköä aletaan myydä ja ostaa viidentoista minuutin erissä vuonna 2023 ja hintavaihtelu on suurta.

Energiatehokkuus merkitsi aiemmin sähkön säästöä, mutta tarkoittaa nyt sähkön oikea-aikaista käyttöä. Tämä tapahtuu digitalisoinnin ja automaation avulla. Suomessa ei kannata myydä enää yhtään fossiiliriippuvaista autoa. Ei myöskään kannata asentaa yhtään latausasemaa, joka ei osallistu aktiivisesti sähkömarkkinoille.

”Suomessa ei kannata myydä enää yhtään fossiiliriippuvaista autoa.”

Maaliskuussa julkaistun Helsinki Energy Challengen voittajatyöt osoittavat, että lämmityksen päästöt voidaan nollata tutun ja mielikuvituksellisen teknologian yhdistelmillä. Yhteistä kaikille ratkaisuille on niiden markkinapaikkana ja selkärankana toimiva kaukolämpöjärjestelmä. Sen rapauttaminen tukisyrjinnällä on lopetettava. Kiinteistökohtaisilla lämpöpumpuilla koko rakennuskannan päästötön lämmitys on paljon kalliimpaa ja kymmenien tuhansien taloyhtiöpäätösten takana. Isot lämpöpumput on siirrettävä teollisuuden kevyempään verokantaan. Oikeastaan sähkön verottamisessa ylipäätään ei ole enää järkeä, vaan nyt tarvitaan ennakoiva näkymä fossiilittoman maailman energiaverotukseen.

Rahoitusta ilmastotoimiin on tarjolla ennätysmäärä. Silti julkisen rahan määrä on pieni verrattuna tarvittaviin investointeihin. Yhtään tukieuroa ei ole varaa laittaa energiantuotantoon, vaan on luotettava markkinoihin, jotta energiasektori voi jatkaa yli kahden miljardin euron vuosi-investointien tasollaan. Kehitysrahat on suunnattava sellaisiin lämmityksen, liikenteen ja teollisuuden teknologioihin, jotka ovat läpimurron jälkeen kilpailukykyisiä vapailla markkinoilla.

Energiajärjestelmän käytettävissä on jatkossa kolme hiiletöntä ja energianlähteistä riippumatonta energiankantajaa, kun vety tulee sähkön ja kaukolämmön rinnalle. Näillä on erilaiset ominaisuudet siirrettävyyden, käyttökohteiden ja varastoitavuuden suhteen. Siksi niitä on arvokkainta käyttää joustavasti ja rinnakkain, saman järjestelmän osina. Vety pitää saattaa kypsäksi teknologiaksi nopeasti ja riippumatta siitä, millä energianlähteillä sitä siirtymävaiheessa tuotetaan.

Fossiilisten polttoaineiden mahdollistamalla teollistumisella luotiin nopeasti hyvinvointia, mutta se on johtanut kestämättömään tilanteeseen. Meneillään on vielä paljon nopeampi hyvinvoinnin lähteen vaihtaminen kestävälle pohjalle. Se on suurin visio, yhteinen maali ja murros, mitä ihmiskunta on koskaan yrittänyt tehdä. Tämän vuosikymmenen ilmasto- ja energiapolitiikassa ei ole enää kyse yksittäisistä kuluttajavalinnoista, uusiutuvan energian lähteistä tai kiinteistökohtaisista ratkaisuista, vaan yhteiskunnan uuden ja älykkään elinvoimaverkoston luomisesta. Se on tällä hetkellä maailman suurin liiketoimintamahdollisuus.

Joona Turtiainen

johtaja, Energiateollisuus ry

Lisää julkaisuja

13.6.2021

Hyvää vaalipäivää, Helsinki!

Hienoa vaalipäivää, Helsinki! Aidosti sinivihreää ilmastovaihtoehtoa, arvoiltaan liberaalia, EU- ja energia-kokemusta ja markkinamyönteistä ajattelua tarjoava kampanja on ollut rakkaudentunnustus Helsingille

9.6.2021

Yhdellä sanalla, puolesta vai vastaan:

PUOLESTA: ilmasto, EU, kansainvälisyys, markkinatalous, pyöräily, joukkoliikenne, koulutus, tasa-arvo, korttelikaupungin rakentaminen, Itämeri, avoimuus, ruuhkamaksut, monikielisyys, vähemmistöt, nuoret, mielenterveys, vahvat aluekeskukset,

2.6.2021

Helsingin ilmastoteot – mitä kaikkien tulisi tästä tietää

Helsingillä, kuten koko Suomella, on tavoitteena olla hiilineutraali 2035 mennessä. Hiilineutraaliuden voi määritellä monin tavoin, mutta pääasia on, ettei kaupunkimme