/ Helsingin ilmastoteot – mitä kaikkien tulisi tästä tietää

Helsingin ilmastoteot – mitä kaikkien tulisi tästä tietää

Julkaistu:

Helsingillä, kuten koko Suomella, on tavoitteena olla hiilineutraali 2035 mennessä. Hiilineutraaliuden voi määritellä monin tavoin, mutta pääasia on, ettei kaupunkimme lisää kasvihuonekaasujen pitoisuutta ilmakehässä enää tuon jälkeen. Helsinki kuuluu Carbon Neutral Cities Allianceen ja tekee sen kautta yhteistyötä parinkymmenen eurooppalaisen, pohjois- ja etelä-amerikkalaisen, aasialaisen ja australialaisen kaupungin kanssa. Voimme siis olla maailman ilmastotyön vauhdittajana kokoamme suurempi vaikutuksiltamme. Tässä jokainen helsinkiläinen voi vaikuttaa kaupunkilaisena, kuluttajana ja äänestäjänä.

Helsingin päästöt ovat noin 2,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (ekvivalenttia, ilmastonörtin huomautus) kun koko Suomen päästöt ovat 52,8 Mt CO2-ekv. Vuoteen 2030 mennessä Helsingin on määrä vähentää päästöjä 60 % vuoden 1990 tasosta. Kaupungin suurimmat päästölähteet ovat lämmitys (57 %), liikenne (25 %) ja sähkön käyttö (14 %). Siten myös tärkeimmät toimet tehdään näiden piirissä. Toisin sanoen kaupungin on mahdollistettava asukkaille vähäpäästöinen asuminen, liikkuminen ja kuluttaminen jo valtuustokaudella 2021–24.

Lämmityksen päästöistä pääosa syntyy kaupungin omistaman energiayhtiö Helenin laitoksissa. Helenillä on kolme sähköä ja lämpöä tuottavaa voimalaitosta: Vuosaaren kaasuvoimalaitos sekä Hanasaaren ja Salmisaaren kivihiili- ja puupellettilaitokset. Nämä ovat energiatehokkaita, mutta pääasiassa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia isohkoja laitoksia. Hanasaari on määrä sulkea 2024 ja Salmisaari 2029 mennessä. Lisäksi Helenillä on koko joukko pelkkää lämpöä tuottavia lämpökeskuksia, lämpöä ja jäähdytystä tuottavia lämpöpumppuja, aurinkovoimaa, varavoimaa, lämpövarastoja ja omistuksia muualla toimivissa sähkölaitoksissa. Koko järjestelmä on määrä korvata uusiutuvalla ja päästöttömällä energialla. Helen on itsenäinen toimija, jossa kaupungin rooli on antaa omistajaohjausta ja mahdollistaa uudet hankkeet luvin ja kaavoin.

Vaikka energian tuotanto hajautetaan ympäri kaupunkia, on itse järjestelmä, eli kuumaa ja kylmää vettä kuljettavat putket, myös tulevaisuuden perusta. Ne mahdollistavat lämmön ja kylmän talteenoton toisaalla ja energiatehokkaan hyödyntämisen toisella puolella kaupunkia. Se yhdistää pienistä puroista koostuvan tulevaisuuden energian yhteen. Lämpöpumppujakin toki tarvitaan, mutta kaikkien talojen ei kannata irtautua kaukolämmöstä. Yksi iso lämpöpumppu voi olla kustannustehokkaampi kuin vaihtoehtoisesti tuhat pientä. Myös rakennettavat datakeskukset tuottavat paljon lämpöä, joiden hyödyntämisen kaukolämpöverkko mahdollistaa. Helsinki voisi saada ison ratkaisijan roolin kokeilemalla ydinlämmitystä, joka sekin edellyttää kaukolämpöverkkoa. Lämpöverkko kannattaa siis pitää kunnossa.

Sähkö kulkee sujuvasti siirto- ja jakeluverkoissa, eikä Helsingin tarvitsemaa sähköä tarvitse ainakaan kokonaan tuottaa kaupungin alueella. Ei niin ole tähänkään asti tehty. Helsinkiin toki sopii aurinkovoima ja miksei joku tuulivoimalakin, mutta sähköstä kannattaa käydä kauppaa pohjoismaisilla markkinoilla. Sähkön tuotanto Suomessa ja Pohjoismaissa muuttuu nopeasti päästöttömäksi jo päästön hinnoittelun ohjaamana, joten siitä kaupungin ei tarvitse olla huolissaan.

Fossiiliton liikenne on iso haaste Suomelle. Helsinki voi tässä kuitenkin hyödyntää erityisvahvuuksiaan kuten tiheää kaupunkirakennetta ja joukkoliikenneverkkoa, ja olla maan edelläkävijä. Liikennemäärien siirtyessä sähkölle, fossiilittomiin polttoaineisiin sekä lihasvoimaan, tulee liikenteenkin päästöt leikattua murto-osaan nykyisestä. Kun Suomen liikenteen verorakennetta uudistetaan, on tärkeää huomioida myös Helsingin tarpeet liikenteen ohjauksen työkalupakissa. Helsinki voisi tuoda näkyväksi korkeakoulujen, yritysten ja kaupungin liikenneyhteistyötä perustamalla fossiilittoman liikenteen vyöhykkeen keskustaan. Tämä vaikka parista korttelista alkava vyöhyke voisi toimia uusien ratkaisujen testialustana ja näyteikkunana, laajentua vähitellen ja toimia siten esimerkkinä muille kaupungeille. Saattaisimme saada houkuteltua uusia yrityksiä ja osaajia kaupunkiimme.

Samalla kun näitä suuria omia päästölähteiden fossiilittomuutta vaalien jälkeen jatketaan, on huomioitava myös kaupunkilaisten kulutuksesta syntyviä epäsuoria päästöjä. Esimerkiksi ruuan, matkustelun ja hankintojen ilmastovaikutukset ovat merkittäviä, vaikka syntyvät muualla kuin Helsingissä. Tässäkin tarvitaan kaikkia kaupunkilaisia, sekä EU-tason päätöksentekoa, jotta meillä on kauppojen hyllyillä hyviä, houkuttelevia vaihtoehtoja pahimpien päästöjen aiheuttajille.

Kun hoidamme osamme ilmastotyöstä, voimme nähdä uusien yritysten ja osaajien hakeutuvan Helsinkiin. Voimme auttaa näitä yrityksiä kertomaan ylpeinä helsinkiläisyydestään. Samalla hillitsemme aikamme toista suurta haastetta, luontokatoa. Siitä pitääkin kirjoittaa ihan oma bloginsa!

Lisää julkaisuja

13.6.2021

Hyvää vaalipäivää, Helsinki!

Hienoa vaalipäivää, Helsinki! Aidosti sinivihreää ilmastovaihtoehtoa, arvoiltaan liberaalia, EU- ja energia-kokemusta ja markkinamyönteistä ajattelua tarjoava kampanja on ollut rakkaudentunnustus Helsingille

9.6.2021

Yhdellä sanalla, puolesta vai vastaan:

PUOLESTA: ilmasto, EU, kansainvälisyys, markkinatalous, pyöräily, joukkoliikenne, koulutus, tasa-arvo, korttelikaupungin rakentaminen, Itämeri, avoimuus, ruuhkamaksut, monikielisyys, vähemmistöt, nuoret, mielenterveys, vahvat aluekeskukset,

24.5.2021

Helsinki on tosi jees, mutta taitaa riittää vielä tekemistä

Credits: käsikirjoitus: Joona, Sofia Pihlgren, Petteri Heliste, Pietari Halmen, Jaakko Aalto. Ohjaus, kuvaus ja editointi: Jaakko Aalto. Musiikki: Premiumbeats